Mieli ja meditaatio

Patanjalin joogasutrassa (n. 500 eKr) sanotaan, että meditaatio ei ole tahdon asia. Jos päätämme meditoida, olemme jo samalla hetkellä astuneet pois meditaation tilasta. Meditaatiota ei voi opettaa tai ottaa, sen voi ainoastaan vastaanottaa. Yinjoogaharjoitus luo hyvät olosuhteet meditaatiotilan spontaanille syntymiselle eli mielen tyyntymiselle ja avautumiselle vastaanottamisen tilaan. Rauhallisen asanaharjoituksen aikana syntyy sisäinen hiljaisuus, mikä elvyttää mieltä ja luo hedelmällisen maaperän ajatuksien väliin hiljentymiselle sekä myös täysin uusille ajatuksille. Meditaatio on mielen tyhjentämisen, eheyttämisen ja hallinnan harjoitus.

Tietoinen läsnäolo (mindfulness) puolestaan tapa elää, päätös elämisestä tässä hetkessä. Mindfulness on läsnäoloa omassa kehossaan, omassa hengityksessään ja siinä, mitä kulloinkin on tekemässä sekä kokemassa. Tämän kaiken tapahtuessa hyväksyvästi (esimerkiksi yinjoogaharjoituksessa), ilman pakottavaa tarvetta muuttaa asioita reaktiivisesti, olemme todellisen hyväksyvän tietoisen läsnäolon äärellä. Joskus se on helppoa, joskus lähes mahdotonta. Aina siihen kuitenkin kannattaa pyrkiä jo oman hyvinvointinsa vuoksi. Ilman tietoista läsnäoloa yinjoogaharjoituskin jää pelkäksi kehon venyttelyksi.

Tietoisen hyväksyvän läsnäolon ja meditaation säännöllinen harjoittaminen selkeyttävät mieltä, rentouttavat kehoa ja parantavat terveyttä sekä hyvinvointia. Meditointi helpottaa tutkitusti stressaavien tilanteiden hallintaa – ja stressistä (kortisoli & adrenaliini) irti päästämistä, kun tilanne on ohi. Se myös vähentää kivun kokemusta, ahdistusta, edesauttaa muistia, immuunijärjestelmää, ruoansulatusta sekä keskittymiskykyä, vähentää kehon tulehdustiloja ja helpottaa univaikeuksia. Näitä asioita on tutkittu jo vuosikymmeniä yliopistoissa ympäri maailman ja yli 3 000 tutkimuksen pohjalta kaikki edellä mainitut asiat on voitu myös tieteellisesti todistaa. Sen vuoksi esimerkiksi Jon Kabat-Zinnin aikoinaan Massachusettsin yliopistossa kehittämää, buddhalaisuudesta ammentavaa, mindfulness-metodia käytetään menestyksekkäästi myös masennuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä kroonisten kipupotilaiden tilanteen helpottamiseen.

Asioiden tiedostaminen, oli ne sitten oma hengitys, oma tunnetila tai kehon kireys, on läsnäoloa hetkessä, mikä vapauttaa aivoja menneiden märehtimiseltä (masennuksen juurisyy) ja tulevien asioiden stressaamiselta (ahdistuksen siemen). Tätä kaikkea tuetaan mindfulnessin harjoittamisessa esimerkiksi meditaatiolla. Etenkin kehomeditaatio on keskeisimpiä palikoita mindfulness-työkalupakin sisällössä. Lisäksi yksinkertaiset hengitysharjoitukset kuuluvat tietoisen läsnäolon perusmetodeihin. Sekä kehomeditaatio että hengitysharjoitukset ovat myös osa jokaista kokonaisvaltaista yinjoogaharjoitusta.

Kaikki edellä listatut hyödyt pätevät täysin siis myös yinjoogaan. Se onkin tavallaan yksi mindfulnessin ilmentymä ja jokainen yinharjoitus on oma läsnäoloharjoituksesna ja sisältää paljon meditaativista olemista. Mindfulnessissa ja yinjoogassa pätee molemmissa myös se lainalalaisuus, että ainoastaa säännöllinen harjoitus tuo mukanaan konkreettiset ja kokonaisvaltaiset kehon sekä mielen hyödyt.